Kaisa-Riitta Aho
Koronakeväänä 2020 moni liikunta-alan toimija teki nopean digiloikan ja siirsi palveluitaan verkkoon. Virtuaalitunnit lisääntyivät poikkeusolojen myötä kuntokeskusten, liikuntaseurojen ja opistojen liikuntatarjonnassa. Tyypillisesti liikkujille tarjottiin perinteisen lähiopetuksen korvikkeeksi videotaltiointeja tai livestriimauksia, joiden haluttiin innostavan liikkujat kuntoilemaan kotioloissa.
Liikunta-alan digitalisoituminen oli kuitenkin monessa mielessä vanhan uudelleen keksimistä. Palveluiden tuottamiseen omaksuttiin hyvin perinteinen formaatti, jolla on paljon yhtymäkohtia 1980-1990 -lukujen VHS-kotijumppavideoihin: ohjaaja kuljettaa harjoitusta niin, että osallistuminen etätunnille on liikkeiden matkimiseen perustuvaa auktoriteetin seuraamista. Ohjaajajohtoinen tunnin kulku osoittaa liikkujalle oikean tempon, toistojen määrän sekä halutun liikeradan normina, johon jokaisen olisi syytä pyrkiä omista kehollisista lähtökohdistaan riippumatta.
Liikunta-alan digiloikka tehtiin väärään suuntaan.
Sen sijaan, että alaa olisi aidosti kehitetty eteenpäin, loikattiinkin taaksepäin Jane Fondan, Anne Sällylän ja Callaneticsin jalanjälkiin. Alaa olisi voitu kehittää digitaalisten ratkaisujen myötä liikkujien moninaiset erot sallivaan suuntaan, mutta virtuaalituntien ohjaajajohtoisuus tuottikin yhä normatiivisempia asetelmia tuntien kulkuun.
Liikkujien toimijuuden ja kehontuntemuksen tukemiseen olisi verkko-opetuksen välineillä ollut uusia, alaa mullistavia mahdollisuuksia, joita ryhmäliikuntasali perinteisissä oloissa ei tarjoa. Esimerkiksi etäaika poisti monista liikuntahetkistä peilit ja visuaalisen vertailun kanssaliikkujiinkin väheni kotioloissa. Näiden muutosten mukanaan tuomiin positiivisiin mahdollisuuksiin olisi kannattanut paneutua enemmän.
Korona-ajan verkkoliikuntapalvelut jäivät sisällöllisesti ohuiksi eikä erottumistekijöitä juuri ollut: suurin osa etämuotoisesta ryhmäliikunnasta pyrki toistamaan ohjaajajohtoisen tuntimallin koska sisältöjä ei suunniteltu pedagogiikka edellä. Ohjausolosuhteiden muutokset miellettiin ongelmiksi pikemminkin kuin pedagogisiksi mahdollisuuksiksi.
Pedagogiikalla tarkoitetaan tapaa, jolla liikunnanohjaustilanne järjestetään: sen sisältämiä tavoitteita, oppimiskäsityksiä, arvoja, käytäntöjä sekä menetelmävalintoja.
Käytyäni keväällä 2020 useissa verkkopohjaiseen ohjaamiseen ja opettamiseen keskittyvissä koulutuksissa havaitsin, ettei pedagogisista malleista puhuta aikuisten etäliikunnanohjaamisen yhteydessä lainkaan. Tämä on selvä puute.
Liikunnanohjaajien ja valmentajien saama lisäkoulutus keskittyy digitaalisten alustojen ja eri ohjelmien esittelyyn. Kysymykset siitä, millä ohjelmalla voidaan vaivattomimmin toteuttaa perinteinen ohjauskaava, olivat usein läsnä koulutuksiin osallistuneiden liikunta-ammattilaisten keskuudessa.
Etäajan ohjauksissa tuttu ja turvallinen VHS-jumppaformaatti uusinnettiin nykyaikaisilla digialustoilla ilman formaatin liikuntapedagogisten lähtöoletusten kriittistä arviointia. Syitä on useita: Liikunta-alan työolot järjestyvät usein tavoilla, jotka eivät kannusta ohjaajia innovoimaan uusia tapoja toteuttaa liikunnanohjaamista. Suunnittelutyön vaativuutta ei huomioitu etäajan tilanteessa tarvittavalla vakavuudella. Itse tunsin keväällä 2020 suuren paineen tehdä jumppavideoformaatin uusintavia etäajan ohjauksia.
Ensimmäinen koronavuosi olisi voinut olla sysäys liikunta-ammattilaisille sivistysvastuullisen roolin haltuunottoon ja innovatiivisen liikuntapedagogiikan kehittämiseen. Nämä mahdollisuudet valitettavasti hukattiin, koska alalla ei vielä ymmärretä pedagogisen tietotaidon merkitystä palvelutuotteiden laadun ja asiakaskokemuksen kannalta.
Nyt kun elämme toista koronavuotta liikunta-osaajilla on uusi tilaisuus näyttää, että otamme oman alan kehittämisen vakavasti.
Lataa itsellesi maksutta laadukkaan verkko-opetuksen käsikirja! Oppaasta saat työkaluja siihen, miten suunnittelet, toteutat ja kehität omaa liikunnan etäohjaamista pedagogisesti kestävällä tavalla. Koen itse hyötyneeni oppaan lukemisesta valtavasti, joten suosittelen sitä lämpimästi muillekin.
Alunperin julkaistu www.kuka.io-sivustolla 29.5.2020.